Team Sami Pensala

Etusivu Uutiset Käyttäjät Kirjaudu sisään

Sami Pensala - Blogi

Kartingin ensiaskeleet Suomessa. Mynämäki ja Artukainen.. 08.11.09

Mynämäen radan puretusta kerhotalosta otettiin talteen ovi, johon on moni tunnettu kaveri puumerkkinsä kirjoittanut.

Löydätkö omasi?

Mynämäki, Turun Artukainen, Hartola, Keimola, Ahvenisto, Loviisa, Bemböle... Pentti Siutla, Roland Sarlin, Ruokosen veljekset, Kari ja Toni, Lars Rosberg, Kalevi Kaukoaho, Keijo Rosberg, Kalevi Luotolinna, Heikki Grahn, Reijo Nurmi, Tapio Sällylä, P-H Söderling, Henri Siutla, Teppo Kallio, Jaakko Korpijaakko, Antero Lindqvist, V-P Mäkelä, Risto(romu)Malinen, tässä vain muutamia nimiä mainitakseni, jotka ovat vaikuttaneet Suomalaiseen karting-historian kulkuun erittäin merkittävästi. Voi olla, että ilman näiden ihmisten panostusta ja esimerkkiä olisimme mahdollisesti ihan erilaisissa asetelmissa, niin kartingissa, kuin koko Suomalaisessa autourheilussa.

Tässä historiablogissa on tarkoituksena tuoda tämän päivän ihmisille tietoon miten karting, eli mikroautoilu sai jalansijaa Suomessa.

Kiitos Henri ja Petri Siutlalle, MynUa:lle ja kaikille mukana olleille avusta ja kierroksesta Mynämäen koululla ja radalla(24.10.2009).

Aloitamme matkamme Mynämäeltä ja saamme näin nauttia Pentti Siutlan arkistoista löytyneestä hienosta videosta. Mynämäki oli ensimmäinen (Turun Artukaisten kanssa) asfaltilla päällystetty kartingrata Suomessa.

Mynämäellä tehtiin teknisentyön opettaja Pentti Siutlan johdolla mikroautoja. Kuusi ensimmäistä autoa valmistui keväällä 1963 (projekti aloitettiin syksyllä 1962). Kaikkiaan niitä valmistettiin yli 50 kpl.

Opettajilla on ollut suuri rooli kartingin tunnetuksi tekemisessä maassamme.

Ensimmäinen Karting-auto näki päivänvalon virallisesti yhdysvalloissa heinäkuussa 1956 Art Ingelsin luomana (asiasta löytyy enemmän täältä)

Viimeksi olen käynyt Mynämäellä vuonna 1976 leirillä ja kisoissa, joten oli aika mielenkiintoinen tunne palata yli 30 vuoden jälkeen takaisin paikkaan, joka on yhtenä hienoimmista muistoista piirtynyt syvälle mieleni syövereihin.

Mynämäen kartingleiri pyöri yli kymmenen vuotta, ja aina oli leirille enemmän tulijoita, kuin oli mahdollisuus ottaa mukaan (65 junioria kerralla)

Leiri kesti viikon ja lopuksi ajettiin leirikilpailu kaikkien kesken.

Mynämäen koulun takana sijaitsevalla pesäpallokentällä ajettiin tiettävästi Suomen ensimmäiset (karting) mikroauto-kilpailut. Hiekkakentälle tehtiin kalkkiviivoin ajorata ja näin sai alkunsa kartingkilpailut Suomessa

"Keke" Keijo Rosberg oli monilla leireillä mukana. "Keke toimikin monasti nuorempien kuskien isähahmona", kertoo Henri Siutla.

Pentti Siutla toimi mm. Rauno Aaltosen rallikartturina. Pari voitti Hankirallin vuonna 1961

Muutamat nimet putkahtavat useasti esille, kun kysellään, että kuka on oikeastaan kartingin Suomeen aikoinaan tuonut. Roland Sariliinin nimi nousee monien huulille. "Rolle" on kuulemma aikoinaan Amerikan reissullaan nähnyt kyseiset pikkukiitäjät ja ihastunut niihin välittömästi. Tietoa on sitten jaettu auliisti ystävien kesken ja näin homma on alkanut kiinnostaa monia tahoja - varsinkin nuoria miehenalkuja.

Ameriikassa kuulemma järjestettiin aikoinaan Kartingin Olympialaiset, joissa Rollekin käväisi (1960 luvulla). Osallistujia näissä karkeloiossa väitetään olleen yli 800. (huima luku josta on syytä ottaa selkoa)

Tekniikan maailmassa on myös ollut artikkeleita, joista on saatu asioista vihiä. Ruotsissa ollaan oltu hieman edellä kehityksessä, josta tietoa on sitten levinnyt nuorisolle.

Tässä muutamia kuvia Siutlojen arkistosta. Henri Siutlan kartingharrastus on saanut juuri lähtölaukauksen ja autourheilun parissa tulikin vietettyä pitkä tovi(40v.) Taitaa olla geeneissä Siutlan miehillä tämä laji, sillä Isä Penttikin teki todella mittavan työn kartingin hyväksi elämänsä aikana. Ikävä kyllä Pentti poistui luotamme 21.6.2007 ja näin me emme saa enää nauttia hänen Turun murteella kerrotuista mukavista tarinoista.

Pentti on kuitenkin jättänyt meille kaikille todella hienon muiston jälkeensä. Hän oli vielä jaksanut eläkkeellä ollessaan tehdä vanhoihin kuvamateriaaleihin jälkiäänityksellä selostusta Mynämäellä alkaneesta kartinginnostuksesta. Meillä on nyt mahdollisuus katsella ja muistella haikeana noita upeita aikoja. Mukavinta on, että nyt saamme jakaa näitä hetkiä yhdessä.(filmi on osittain editointivaihessa)

Löysin hienon muistokirjoituksen Pentti Siutlasta. Kirjotus kertoo hyvin sen millasena itsekin Pentin muistan: tarmokas puuhamies, joka sai paljon hyvää aikaan.

Pentti Siutla 8.3.1926 - 21.6.2007

Pentti Siutlan iloinen ja toimelias persoona hiljeni kesäpäivän ollessa pisimmillään. Muistamme hänet aktiivisena ja monipuolisena ja -taitoisena järjestöihmisenä. Päätyössään teknisentyön opettajana hän oli lähellä mynämäkeläisiä ja erityisesti ymmärsi nuoria ja heidän tarpeitaan. Pentti oli erilaisten harrastekerhojen ideoitsija ja vetäjä, ja useiden yhdistysten perustajajäsen. Hän oli erittäin tunnettu henkilö myös kuntamme ulkopuolella mm. autourheilun piirissä.

Pentti Siutlalla oli pitkä ura kunnallispolitiikassa. Mynämäelle muuton jälkeen hän tutustui ehkäpä moottoriurheilun kautta Mynämäen Sos.dem. yhdistykseen ja liittyi sen toimintaa v.1964. Vuodesta -65 nuorisotyölautakunnan puheenjohtajuudesta alkaneet luottamustoimet jatkuivat 30-vuoden ajan aina vuoteen 1994 asti. Aikaa mahtuu kaksi valtuustokautta, kunnanhallitusta, eri lautakuntien ja toimikuntien puheenjohtajuuksia. Hän oli ensimmäinen Sosialidemokraatti, joka sai lautakunnan puheenjohtajuuden. Hänen aloitteestaan perustetun liikennelautakunnan pitkäaikainen puheenjohtajuus toi meillekin näkyvyyttä liikennevalistustyön, niin liikennekilpailujen kuin teemailtojen, ansioista.

Pentti toi väriä ja vauhtia joskus vähän paikallaanpolkevaan päätöksentekoon. Hänen näkyvä toiminta loi pohjan Demareiden kasvu-uralle, josta me nykypäättäjät saamme nauttia. Me muistamme Pentin kriittisenä oppi-isänä ja ideoitsija. Mynämäen kunta myönsi hänelle v. 2000 Mynämäki-mitalin kiitokseksi mynämäkeläisyyden eteen tehdystä ansiokkaasta työstä. Eläkepäivät kuluivat lastenlasten harrasteissa tai maailmalla matkatessa lähes elämänsä loppuun saakka.

Kari Mäkelä